Wanhoja vinkkejä - miehet, huom!

Näin Wapun aikaan on mukava huomata, että jo syntymävuoteni lehdessä on mainostettu erityisesti miesten pukeutumista sekä karvanhoitovälineitä. Muistattehan aikaisemman mainion karvapostaukseni! Miehet ovat siis aina olleet 
lumppujen ja lureksien perään, kuten olemme täälläkin 
huomanneet!

Näiden wanhojen, erittäin kehnosti  skannattujen
mainosten myötä toivotan kaikille Lumppujen ja lureksien 
ystäville, erityisesti miehille - huimaa Wappua!

Mies - löydä sinäkin sisäinen lumppusi!

Polgara
 

Kuplivaa kevättä!

Omasta puolestani toivotan kaikille Lumppuja ja Lureksia-blogin lukijoille kuplivaa kevättä, vallatonta vappua, hilpeää humalaa ja kaameaa kankkusta.
Katoan muutamaksi päiväksi haistelemaan muodin tulevia tuulia muihin maisemiin.




-SusuPetal

Lukijan toive: Tyylivinkkejä ikääntyville

Eräs minulle läheisesti sukua oleva kuusikymppinen nuorimies lähetti sähköpostitse juttutoiveen Lumpuille. Pitkän ja perusteellisen (ainakin kolme minuuttia kestäneen) harkinnan jälkeen päätin tarttua juttuideaan: "Minusta on tullut ihan oikeasti Lumppuja ja Lureksia fani. [ - - -] Älkää unohtako kaikille elämänalueille kurottelevassa muotiblogissanne meitä ikääntyviä. Ideoi ja kirjoita vaikkapa suomalaisen pikkukaupungin ikääntyviin kohdistuvasta muodin ikärasismista, rasisteina ikääntyvät itse. [- - - ] Olen nimittäin viimeaikoina huomannut, että aikalaiseni katsovat minua - tuiki tavallista miestä - pitkään, pelkästään muutaman pienen yksityiskohdan takia."

Eli, jos sinäkin lähestyt eläkeikää ja haluat järkyttää kaupunkisi teryleenihousuikääntyviä, voit ottaa tyylivinkkejä vaikkapa esimerkkiuhrikseni lupautuneelta juttutoivojalta.

Aloitetaan päästä. Punainen on aina toimiva väri. Jos et itse kuulu niihin onnellisiin, jotka muistuttavat tulilatvaa syntymästään saakka, homma hoituu kaupan purkeilla. Muista kuitenkin, että muutama harmaa osio tuo tyyliin luonnollisuutta.
Inspiraatiota voi etsiskellä vaikkapa luonnosta:

Yllä olevassa kuvassa etenkin orava ja susi kiteyttävät hyvin värimaailman idean.

Hiuksien jälkeen siirrytään sielun peiliin, silmiin.
"Siis, jos ihmiselle tulee tapaturman takia kristallinhohtoinen lasisilmä, miksi pitää kurjailla kun siitä voi rakentaa itselleen persoonallisuustekijän (no, ehkäpä asennoituminen vaatii jonkin verran aikaa, noin 40 - 50 vuotta...)"
Tosiaan, lasisilmän voi muuttaa persoonallisuustekijäksi, etenkin kun sitä reunustamaan etsii sopivat pariisilaiskehykset.
Semmoiset ei-liian-huomaamattomat.
Mitä hyötyä silmälasien kehyksistä on jos niitä eivat ikänäöstä kärsivät aikalaistoverit edes näe?


Sitten pääsemme niihin tuikitärkeisiin yksityiskohtiin. Ehdottomana huomionkiinnittäjänä, etenkin miehillä, toimii oivasti korvakoru. Yksinkertainen rengas.
Siinä sitten saavat kylänmiehet ihmetellä, että mikähän Karipian Piraatti se tuokin on...

Hieman huomaamattomampi, mutta yhtä tehokas tyylikeino on muodikas (joskaan ei tarkoituksellisesti tehty) sormiamputaatio:


Koska kaiken aiemmin mainitun huomaa vasta lähempää tarkastellen, ja Lumppujen tarkoituksena on rohkaista kaikkia tulemaan esiin koloistaan, kuusikymppinen mies voi pukea päälleen esimerkiksi Marimekon JokaPoika -paidan.
Itekuhhii löytää takuuvarmasti oman värinsä, eikä enää tapahdu sitä, että vaimo erehdyksessä puhuukin betoniseinälle, kun sattuu olemaan niin saman sävyinen kuin siippa:

Kuulemma, jos pikkukaupungin teryleenihousuikääntyvät jotakin kommentoivat, menee lähinnä piruilun puolelle.
Mitä mieltä mahtaa olla Lumppujen lukijakunta?

Äänestämään, äänestämään!!!!!

Ranskan toimittajamme Stazzy huomautti, että tästä blogista puuttuu kysely, jonka avulla pääsemme paremmin selville lukijakunnastamme. Asia on nyt korjattu. Äänestys löytyy sivun oikeasta laidasta ---->, joten olkaa hyvät, vastatkaa ja auttakaa meitä profiloimaan teidät, jotta entistä paremmin pystymme vastaamaan tarpeisiinne kirjoittaessamme artikkeleitamme!
Kaikkien vastanneiden kesken (äänestysaikaa on tästä ikuisuuteen) arvomme Lumppuja ja Lureksia-blogin vuosikerran! Varmista itsellesi nyt nautittavia lukukokemuksia seuraavaksi vuodeksi! Äänestä!

Samainen aktiivinen toimittaja kertoi myös, että DigiToday järjestää blogikyselyn ja kilpailun Blogit kunniaan 2008. Ilmianna suosikkiblogisi, joka tietenkin on Lumppuja ja Lureksia! Mikä muukaan se voisi olla? Häh??!
Hieman kyllä närästää seuraava kohta kilpailusäännöissä: "Kisaan ilmoittaminen tai ilmoittautuminen on ilmaista. Kuka tahansa voi ilmoittaa julkisen blogin mukaan kisaan. Osa blogien kirjoittajista esiintyy nimettöminä. Myös nimettömyyden suojassa kirjoitettava blogi voidaan palkita, mutta vain kunniamaininnalla. Varsinaista palkintoa nimettömälle ei luovuteta."

Kaapistako tässä pitäisi tulla? Palkinnon takia?????

No, meille riittää kunniamaininta eli sinne vaan vakkarilukijat äänestämään meitä!

Ja edelleen eli vielä on menossa Trendin äänestys vuoden parhaasta muotiblogista. Muistakaa vaikuttaa!

Vain äänestämällä vaikutat. Ja vain äänestämällä meitä vaikutat meihin niin, että tuotamme entistä ehompaa sisältöä tähän blogiin!


-SusuPetal

Valtioneuvoston asetus

Kari on laatinut säännösehdotuksen koskien taannoisia pukeutumisohjeita Jennalle.

Lex Kari on luettavissa täällä.

Lumppuja ja Lureksia-blogin toimittajakunnan puolesta suuret kiitokset Karille, joka ansiokkaasti on paneutunut asiaan, joka meitä täällä toimituksessakin askarruttaa -miten pitää tahmatassut kurissa.


-SusuPetal

Ja niillä on uikkarit, uikkarit ja ne rauhasta muistuttaa...

Pikavinkki rantakauden avaamiseen.

Onko sinullakin kaapit ja kesämökin laatikot täynnä wanhoja uimapukuja, joissa et viitsi lähteä julkisille paikoille? Ei sillä, etteikö retro olisi pop, mutta kun talvikauden ajan olet hankkinut itsellesi lihaksia (niinpä vissiin) uimahallissa (ei kerrota kellekään, että lähinnä laskit liukumäkeä), niin voit todeta, että kloorivesi syö naista. Ja miestä.

Ja uimapukuja. Vaikka rannalla makaamisen perusidea onkin näyttää itsestään mahdollisimman paljon, se ole kovinkaan cool, kun daisarit (tai miehillä tiedätte kyllä mikä) näkyvät käsiinhajoavan kankaan läpi.


Minulla on sinulle kuitenkin ilouutinen! Tänä kesänä sinun ei tarvitse rannalle päästäksesi alistua kapitalistisen järjestelmän uhriksi, ja mennä ostamaan uutta uima-asua.
Kerrospukeutuminen on in!

Kannattaa kuitenkin muistaa kerrospukeutumisen perussäännöt:
- Vaaleampi alle, sillä tumma hoikentaa. (Ethän halua näyttää valaalta...)
- Rintoihin saa lisäbuustia bikinien yläosalla. Mitä näkyvämpi väri, sitä varmemmin sinua katsotaan.
- Ethän unohda aurinkolaseja, niiden alta voi tiirailla komeimpia ohikulkijoita huomaamatta...




Edit: Meinasin kuvata uima-asun itseni päällä, mutta sitten säälin lukijoita. Näen ihan tarpeeksi usein painajaisia, en toivo kenellekään lukijoistamme samaa.

APUA! Terassipiletyskausi käynnistyi -miten pidän tahmatassut aisoissa????

”Moikka lumppu-blogin toimittajat!

Mä avasin terassipiletyskauden eilen ja mulla on tosi iso ongelma! Mitä mä laitan päälle, kun mä meen taas terassil? Tajuuttexte et mä oon tosi bored siihen, et porukka tuijottaa mua koko ajan! Mä tiedän, että mä oon hyvän näköinen, onhan mulla peili, mutta hei, jotain rajaa! Jotkut muijatkin kuolaavat ja ne, jotka ei kuolaa tulee vittuileen ihan kateellisina suoraan päin naamaa. Jätkistä ja äijistä mä en ees viitsi sanoo mitään, mutta uskokaa mua, ne on tosi himoja.

Vaik mun teepaidassa lukee ”cute little bitch”, tarkoittaax se, että kaikki saa kähmii mun tissejä???? Ei mun mielestäni. Mun housuissa lukee takan ”grab my ass” ja kaikki ottaa sen ihan kirjaimellisest, siis ei mitään järkee, vai onx?

Pliide! Auttakaa mua! Vai onx mun lopetettava terassikausi heti alkuunsa? Mä sentään tykkään bailata! Kai mul on oikeus siihen!?! Onhan Suomi vapaa maa, vai onx??!!?

<3 Jenna

P.S. mäkin ajattelin perustaa tyyliblogin, onx se vaikeet?”

Siis, aivan ihanaa, että lähestyt meitä, Jenna. Pidimme toimittajien hätäkriisikokouksen saatuamme meilisi ja tässä vastauksemme:

Ota pois se teepaita ja housut. No, tietenkään emme tarkoita, että menisit ihan nudena terassille. Sellainenkin otetaan usein aika kirjaimellisena kutsuna paritteluun ja käsittääksemme sinulla on tarkoitus vain ryypätä ja hankkia krapula.

Suosittelemme lippalakkia, joka peittää kauniit kasvosi, kunhan vedät kotsan riittävän syvälle päähän. Voit hankkia lähimmästä askartelukaupasta kangasväriä ja siveltimen. Maalaa lippikseen sana HULLU. Ihmiset kavahtavat mielenterveysongelmaisia ihan sairaasti, joten tuolla lippiksella saat jo metrin verran hajurakoa rähmäkäpäliin.

Onko sinulla yksiväristä teepaitaa? Jos ei ole, hanki, ja jos on, ota taas kangasväriä siveltimeen ja maalaa rintapuolelle lause VÄKIVALTA LOPETTAA VITTUILUN. Paidan takapuolelle kirjoitat NÄPIT IRTI TAI IRTOAVAT!. Vihamielisiä ihmisiä karsastetaan melkein yhtä paljon kuin hulluja.
Hajurako kasvaa entisestään.

Housuiksi suosittelemme tämän kevään hottista, kaksiraitaisia verkkareita, joiden mukavan elastinen kuminauha mahdollistaa löllyvän pehmeän kaljamahan kasvattamisen kesän aikana!

Toivottavasti vinkeistämme oli hyötyä Sinulle, Jenna, ja saat viettää terassikauden rauhassa ryypäten. Mikään ei ärsytä toimittajakuntaakaan enemmän kuin se, että ei saa juoda rauhassa vaan pitää seurustella ihmisten kanssa.

Tyyliblogin perustamista sinun ei kannata harkita. Bloggaaminen häiritsee juomista harmillisesti.

terveisin Lumput

-SusuPetal

Kuva tehty
täällä.
Via
Katili.

Minigolfkauden alku lähestyy... mutta miten pukeudun rei'ille?

Hei taas bitches! SusuPetal kyseli multa, kuinka normaali suomalainen pukeutuisi minigolf-turnaukseen. Mä olin heti et c'mon, mä en tasan kulje missään lumpuis. Susu sanoi, et mä en täytä kriteerejä vaatteiden, vaan jonkin ihan muun takia...

Okei... mut sä siis olet normaali suomimimmi, selluliitit ja läskimakkarat sun muut takapuolessa. Monet just siksi pukeutuu johonkin telttaan, mut kaikkein tehokkainta on suunnata kesäkarjujen huomio ihan toisaalle.

Onneksi ne kaks venäläistä tekolespoo toi tän koulustailin taas takaisin. Okei, okei, siis on se jo vähän ohi, mut toimii minigolfradalla. Kattokaas ainakin täällä Oulussa melkein kaikki minigolfaajat ovat ruotsalaisii ja muoti ei ole vielä ehtinyt matkustaa Suomen läpi sinne asti.

Eli tää juttu on nyt siinä, että paidasta ei laiteta noit nappeja kiinni ollenkaan. Tulee sellainen rintavakoefekti, tiättekste? Hernepussit vaan reteesti tiskiin. Takaan, ettei kukaan huomaa sellujas sen jälkeen.

Kevyt kesähame on tehty marianne-karkkien käärepapereista. Siinon se hyvä puoli, että sitä mukaa kun syöt niitä ja persees leviää, saat myös lisää matskua hameeseen.

Mä olen luonnostani punapää ja siks mun ei pitäis olla liikaa auringossa. Mä keksin laittaa päähän ton sexyn peruukin, että voin lojuu biitsillä ihan tolkuttomasti. Mut laittakaa vaan muutkin peruukki päähän, jos haluatte olla tosinäyttävii!

Hameen pituus on tosi tarkka homma. Sun pitää varmistaa, et pikkarit näkyy kaikissa asennoissa. Vaikka varmaan tekis mieli olla vallaton ja jättää pikkarit pois kokonaan, en kuitenkaan voi suositella sellaista. Viime kesänä nimittäin kävi yx piKKAsen hävettävä golfpalloäksidentti... Mut siitä ei sen enempää.

Piti lisätä tuohon oikeen nuoli osoittamaan noita mun selluliitteja. Muuten olisitte vaan kytänneet mun persettä. Ettekö oliskin? RÄHHÄHHHÄHHHÄHHHÄÄÄÄ!!!!

On muuten ihan vissi ja varma, että hikisen pelin jälkeen joku ruotsalainen (norja kuin pajunvitsa) on syöttämässä jädeä ja muutenkin tarjoomassa koko illan. Kandee vaan muistaa ottaa marianneja laukkuun, että pysyy hame sopivana kaiken sen juopottelun jälkeen!

Terveisin,

Allyalias


(Ps. Epäilijöille tiedoksi: Kaikki kuvasarjan vaatteet marianne-hametta lukuunottamatta ovat omasta kaapista ja täydessä käytössä)

Seksikäs pörrö - ja miten se tehdään

Näin saat seksikkään ja aina muodikkaan bed hair tukan, jos tukkasi ei luonnostaan räjähdä yön aikana. Tarvitset vain papiljontteja, joko tarra tai normi, ja sakset.

Ohjeet:

1. Rullaa paplari tukkaan.

2. Kannattaa ottaa aika ohut tuppo, koska kieriteltäessä se kerää ympäriltä mukaansa lisää tukkaa.

3. Paplaria ei tarvitse pitää päässä sen kauempaa, vaan sen voi saman tien rullata auki. Osa tukasta jää paplariin kiinni. Ei kannata säikähtää, se on ihan normaalia. Revi tukkaa irti (saa käyttää voimaakin) ja se, mikä ei irtoa, leikkaa saksilla. Leikkaamalla saat sulokasta rosoisuutta ja muotoa kampaukseen.

Kuten kolmoskuvasta voi huomata, tukka kihartuu kivasti ja menee pörrölle. Käy ohjeiden mukaisesti koko tukka läpi tupsu tupsulta. Viimeistele koko komeus hiuslakalla. Lakkaa kannattaa käyttää ihan reilusti, ettei tukka pääse heilumaan tuulessa tai moshatessa.

Ps. Paplaria voi käyttää myös raapimiseen iänikuisen pussilakanan tai pyyhkeen sijaan. Millään muulla en enää raavikaan kuin paplarilla! On kivaa, kun pussilakanankulmat eivät aina ole ryppyisiä ja verisiä!!!!1

Piletyslook

Se on kuulkaa perjantai ja aurinko paistaa. Tänään on siis pakko päästä terassille esittelemään itseään ja koko talven kaapissa maannutta kevätasukokoelmaa.

Täällä on jo aiemmin kehuttu raitaverkkaireita. Itsekin vannon niiden nimeen: Ovat nimittäin mukavat jalassa ja joustavat kivasti, kun alkaa tuo olut/siideri/muu viina paisua mahassa.

Yläosa: Isoäidin piknikliinasta tehty muodikas toppi. Ei maksanut kuin vaivan.

Alla raitaverkkarit (kaksi raitaa!), juhlamateriaalia eli kiiltelevät kivasti. Ostettu – yllätys yllätys – Tuurista joskus pari vuotta sitten. Maksoi muistaakseni melkein kahdeksan euroa. Aika kallis ostos, mutta kyllä niihin kannattaa satsata!

Housujen päälle laitetaan ruskeahko hamonen. Kerrospukeutuminenhan on nyt muotia. Illan päätteeksi hameen voi repiä hiiteen ja vaikka hölkätä kotiin.

Ja jalkaan käy hameen kanssa melkein sävy sävyyn olevat korkokengät! Huomaa romanttiset perhossukat: Hauska yksityiskohta pukeutumissa ja ovat sävy sävyyn topin kanssa.



Ja ei muuta kuin kadulle katseita keräämään!

Kevätprinsessa

Tuunaa itsellesi herkkä keväinen prinsessalook. Tyyliin kuuluvat huppari(hiusten -luonnon päällesi lahjoittama kruunu - ja kruunun suojaksi), kruunu/tiara (osoittamaan muille sinun paikkasi nokkimisjärjestyksessä kanalaumassa), sekä aurinkolasit(suojaamaan sinua itseäsi, sinua itseäsi häikäisevältä hohdokkuudelta ja kauneudelta).

Koko pas... setin saa ostettua pilkkahintaan kirpputorilta. Tiara(0,50E) löytyy lastenpuolelta, en kyllä ymmärrä miksi juuri sieltä. Myös aurinkolasit voi löytää samaisesta osoitteesta. Itse ostin omani tosin (kuvassa) Citymarketista korvaamaan timanttikoristeltuja (juujuu, aitoja timantteja oli niissä) linssejäni, kun koira, tuo "jalo eläin", oli syönyt ne entiset. Huppari löytyy sekin sieltä kirppikseltä(kuvan tuote 4,00E/Pelastusarmeija).

Jos on sattunut syntymään rikkaaseen perheeseen, mennyt rikkaisiin naimisiin, tai on onnistunut rikastumaan työnteolla (ahahahahahaha!!!), voi ostaa hela hoidon vaikka uutenakin. Mutta me köyhät yhteiskunnan siipeilijät, joita myös työttömiksi ("työvoimakoulutuksessa"=työtön)kutsutaan, suosimme ihan hengissäsäilymisenkin kannalta kierrättämistä. Jos siis haluaa syödä muutakin kuin torinomakarooneja ja ketsuppia loppuviikon(lue: loppuelämän).

<3hepoliini

P.S. Sitten vaan kasettikorvalappustereoihin soimaan jotain hemppistä musaa(esim. heavy on erittäin ok ja keväinen valinta) ja baanalle prinssejä, tai jos tykkää enemmän tytöistä, prinsessoja bongaamaan. Itse suosin kuitenkin prinssejä. Ehkä.

KESÄ JA KARVAT TULEVAT - MITÄ TEHDÄ?

Puhutaan asioista ihan niiden oikeilla nimillä. Kyse on siis karvoista, ihokarvoista! Karva! Karma, kerma, korma, varma – kaikki aivan kauniita ja mukavia asioita tarkoittavia sanoja. Mikä onkaan kauniimpaa kuin karvainen nainen, luonnollisen karvainen siis. Luonnolliseltahan kaikki haluavat näyttää, kuka milläkin keinoin. Welhotar suosittaa siis aivan luonnollista tapaa – anna kasvaa vaan!

Welhottarella ei ole näköjään säärikarvoja, koipikivut ovat ilmeisesti lääkityksineen myrkyttäneet ne pois. Etsimällä etsin ja löysin yhden hahtuvan. En nyppinyt pois, pidän sitä lemmikkinä ,D Kohta täytyykin järjestää suuri Karvannimeämiskilpailu! Mitä sitten kainalokarvoista – ei yhtään mitään. Taitaa niitä jokunen olla. Eivät haittaa minua, eivät hygieniaa, eivät haisuaineiden käyttöä tahi muita toimintoja! Jostakin syystä nimittäin hikoiluni on vähentynyt, liekö tämäkin lääkkeiden syytä tai sitten ei ole enää hormoneja lainkaan ,> Ja ”puutarhasta”. W:n mukaan hän laski niitä joskus huvikseen eikä kovinkaan moneen päässyt. Shushun suosittelema brasiliainen vahaus on siis vain omituinen sanahirviö. Ainoa kohta, jossa karvoja voi todella sanoa olevan, ovat kulmakarvat. Siihenkin on olemassa täysin luonnollinen selitys, minähän olen osittain myös ihmissuden sukua, auuuuuuuuoooooooooooooooooooooouh. Joskus nyppäisen aivan keskimmäiset karvat sormin pois. Muotoilua en harrasta. Se on turhaa, jos omistaa kunnolliset (ja halvalla hankitut) leveät pokat, jotka peittävät strategisesti myös tämän alueen. Itse asiassa pokat ovat sen verran julman näköiset, että kukaan ei uskalla pidempään edes katsastaa Welhotarta silmiin... Sinänsä sääli =( Ripset ovat lyhyet ja värittömät kuni sialla konsanaan. Mikäli en käy Tallinnassa, jossa ilusalong hoitaa ripsien kestovärjäykset ja kulmien kitkutuksen, pidän vain lasit riittävän himmeinä jättämällä ne yksinkertaisesti pesemättä. Edullista, helppoa ja hauskaa. Näin voit myös arvuutella töissä, mitä ja kenet näet sekä mitä mahdollisesti kuvittelet olevasi tekemässä.

Karvat, joita todella voikin sitten kutsua Mahti-Karvoiksi, ovat Welhottaren hiukset. Ne vievät n. puolet kokonaispituudestani (tai jopa vähän yli) ja niistä voi huoletta leikata 15 cm ilman, että kukaan huomaa mitään. Toisaalta, niistä sitä pientä ongelmaa saakin aikaiseksi, kun oikein yrittää. Ensiksikin, hiusten pesu ei onnistu joka aamu, ei todellakaan. Tämä kuontalo pestään viikolla joka toinen päivä heti töistä tultua, että se ehtii kuivua ennen nukkumaan menoa. Lisäksi sitä pitää hoitaa – tässä Yrjöllä on ainoat minulle sopivat tuotteet, sen verran on pakko mainostaa. Muu ei vain käy, ei sovi, ei toimi. Kun hiukset on pesty ja hiukkasen puserreltu kuiviksi, onkin edessä pahin osa eli esiharjaus. Esiharjaus tehdään puisella, harvalla, pallopäisillä puutappiharjaksilla varustetulla ekoharjalla (kuvassa vasemmalla). Näin saadaan takut siistiksi ja alustava sileys aikaan. Kun hiukset ovat puolikuivat, seuraa ensimmäinen harjaus tiheämpipiikkisellä, teräväharjaksisisella puuharjalla (kuvassa oikealla). Nyt on hyvä. Seuraavat harjaukset sitten jo kuiviin hiuksiin.




Ja miksi puu – katsokaa kuvaa (lavasteeksi on jätetty kasa aitoja hiuksia!). Puuharjat ovat ensinnäkin ekologisia ja huomattavan kestäviä. Olen hajoittanut kymmeniä erilaisia harjoja. Osa ei ole mennyt hiuksista läpi lainkaan, osa on hajonnut paloiksi hiuspohjaan ja osasta harjakset ja kahvat katkenneet. Huom. kampaa näille hiuksille ei ole kannattanut tarjota enää vuosiin, turha mikä turha. Mutta nämä kestävät – ikävä kyllä, näin suomalaisen puupulan aikaan nämä eivät ole kotimaista tuotantoa! Näitä saa kuitenkin edukkaasti ihan lähi-Rismastakin. Mitä parasta, ne eivät tee hiuksia sähköiseksi eivätkä rasvaisen tuntuiseksi. Mahtavaa, upeeta! Welhotar pitää ja tykkää.

Niin, palatakseni vielä tuohon muuhun karvoitukseen tämän tärkeimmän oman karvoitukseni osalta, eikö vain olisi veikeää esim. letittää omat kainalokarvansa? Uusi trendi on aina uusi trendi. Kuka tämän blogin kirjoittajista ja/tai lukijoista on ensimmäinen, joka uskaltaa tunnustaa myös jättävänsä karvat oman onnensa nojaan ja ehkä myös letittävänsä niitä? Mikä ettei miespuolinen henkilö voisi letittää myös partansa, minusta se olisi oikein viehättävää.

Tunnustuksia odotellessa, kivaa ja karvaista kevättä ja kesää vaan kaikille! Kesäkarvat rules ok =D

Polgara

Krääsämagneetti&magneettikrääsä

Hei!

Kärsitkö sinäkin hallitsemattomasta keräilyvietistä? No, ei se mitään, jos kärsit - se on nimittäin aivan luonnollinen jäänne metsästäjä-keräilijäajoiltamme muinoin 1800-luvulla.

Tarvitseeko sinunkin salailla keräämisvimmaasi - joka saattaa kohdistua esimerkiksi jääkaappimagneetteihin - toimiasi haukankatseella valvovalta paremmalta(?) puoliskoltasi? No, ei se taaskaan mitään, se on nimittäin aivan luonnollinen jäänne itsesuojeluvaistoreaktiosta.




Siispä pikku vinkki pikku salatavarametsästäjälle: Piilota ylimääräiset pikkuesineet kattokruunuun! Ja jos sinulla ei ole varaa kristalliseen kruunuun(sou NOT siison), paitsi siihen, jota pidät luonnollisesti aina päässäsi, tavallinen kattovalaisin on vielä parempi piilopaikka! Ja muista suosia metalliosallisia valaisimia. Puoliskosi ei tule tässä elämässä vilkaisemaankaan kätkösi suuntaan, ja saat rauhassa jatkaa ikiomaa salaista harrastustasi.


<3Hepoliini

Hyvää huomenta!

Jos luulit, että

bad hair day on katastrofi,

erehdyit pahasti,

etkä todennäköisesti

ole koskaan kokenut ilmiötä nimeltä

bad face day.

Ole onnellinen. Sinulla on helppo elämä.

***

Meikkivinkkejä?

Kellään?

-SusuPetal

Vihreää

Kirjoitan kolmatta kertaa peräkkäin keväästä, mutta olkoot. Minulla on hyvä tekosyy: On Kevät.

Kevät on vihreää aikaa. Tiedättehän... kasvit rupeavat kasvamaan, kukat kukkimaan, linnut laulamaan... ja niin, ymmärsitte varmaankin mitä haen.

Kevät on jopa niin vihreää aikaa, että minä uskallan esitellä aivan oikeaa vaatekaappini sisältöä, joka on suurelta osin kovin... vihreää. Tähän aikaan vuodesta maastoutuu vallan hyvin pusikkoon, kun pukeutuu esimerkiksi seuraavasti:

Vihreiden samettihousujen kaveriksi pääsee vihreä niittivyö, joka ei näy kuvassa. Vihreä paita on melkein täyttä angoraa eikä edes kutita. Vihreät lapaset löytyivät joskus ennen sotia Seppälästä ja camouflagena toimiva vihreä kasvi on nimeltään Spathiphyllum chopin.

Ehdottomasti paras osa asusta (ja se minun narsissistinen, keväistä tämäkin, syyni) ovat kuitenkin nuo vihreät saappaat. Ebayatut. Suoraan muodin mekasta Englanninsaarelta.
Ne ovat niin vallan kumoukselliset vallankumoukselliset kengät että niitä kannattaa katsoa lähempääkin:

Niissähän on korko! Pieni kapea korko.
Tarkoittaakohan tämä, että minäkin olen vähitellen ranskistumassa, ja pian juoksentelen marraskuussa avokkaissa..?

Äänestä ja voita!

Trendi etsii tyyliblogeja kisaamaan vuoden muotiblogin palkinnosta, joten hus, hus äänestämään heti meitä! Lumppuja ja Lureksia on paras, eikö niin? Mitä useampi meitä äänestää, sitä varmemmin me voitamme. Loogista, eikö totta!
Ja sitä paitsi, voittaminen on kamalan kivaa. Mukavampaa kuin häviäminen.

ÄÄNESTÄ! HETI! LUMPPUJA JA LUREKSIA!

(juttuvinkki via mari koo)


-SusuPetal

Your feet's too big

Minulla on ongelma: jalat. Itse asiassa minulla on muitakin ongelmia, mutta koska tämä on tyyliblogi eikä psykoterapeutin vastaanotto tai paljastuspäiväkirja, rajaan ongelmani vain yhteen. Tai siis kahteen eli molempiin jalkoihini (BTW, olisi aika kätevää, jos voisi ylipäänsä rajata ongelmansa yhteen-kahteen –se tekisi elämän hieman simppelimmäksi).

Siis jalkani. Ne ovat isot. Liian isot kenkiin ja siksi inhoan kenkiä. Oikeastaan kirjoitan siis nyt kolmesta ongelmasta eli juttu paisuu heti alkumetreillä, mutta ei se mitään.

Joku voi tietenkin ajatella, että käytän liian pieniä kenkiä, mutta ehei. Jalkani ovat liian isot naisten kenkiin. Koska olen nainen (muistaakseni), haluaisin käyttää naisten kenkiä. Kohtuullista, eikö vain?

Niin minustakin.

Jalkani, niin vasemman kuin oikean, koko on 42 ja puoli. Joinain päivinä 43. Kaupoissa vaan naisten koot loppuvat numeroon 42. Siis häh? Mistä kaikki nuo 14-vuotiaat 183 senttiä pitkät anorektiset teiniangstaajat hankkivat kenkänsä? Tekevätkö he ne itse?

Aikanaan, katsoessani jostain syystä jotain sievää hömppäleffaa Elämäni Rakkauden kanssa, tuli puheeksi Romanttiset Teot (huom! yleensähän emme tietenkään katsoneet hömppää vaan Tarkovskia ja muiden yhtä hilpeiden ohjaajien elokuvia). Kysyin, haluaisiko Hän juoda shamppanjaa kengästäni, jolloin Hän vastasi, että valitettavasti Hänen päänsä ja maksansa eivät kestäisi sellaista määrää alkoholia. Ykkösolutta ehkä.

Baby, your feet’s too big.

Suuret jalat, leveät jalat ja korkea jalkapöytä. Eikun nauhat löysälle niissä miesten ecco-kävelykengissä ja kulku on kepeä. Ei niin naisellista, mutta onneksi on tissit. Naiselliset sellaiset.
Ne eivät ole liian isot. Oikeastaan ne ovat aika sopivat.

Se tästä ongelmastani, joka on joskus aika mukavakin. Säästyypähän sovittamisen vaivalta ja sen sijaan voi kuvata kenkiä. Tässä, por favor:

-SusuPetal

Talvimyssyn uusi elämä

Talvimuodin voi "keväistää" vähällä vaivalla, eikä erillistä kevätmyssyä tarvita!

Kevät saa luonnon heräämään. Samalla herää myös halu uudistaa talvista pukeutumistyyliä. Vielä ei ole aika riisua talvimyssyä ja avata kasvojaan kevään arvaamattomille tuulille. Mutta talvipipon voi mukavasti tuunata vaikka vanhalla solmiolla. Ja ei kun patiolle uusia muotivirtauksia ihastelemaan!

- Allyalias -

Luomuruualla bikinikuntoon

Jokainen suomalainen on varmasti kuullut jokamiehenoikeuksista. Niitähän käsiteltiin jo peruskoulun penkillä. Monia kuitenkin tuntuu kiinnostavan valitettavan vähän se, mitä luonnolla olisi meille kaikille annettavana – ja vieläpä ihan ilmaiseksi!

Esittelen tässä vinkkejä luomuruuan keruuseen suoraan luonnon omalta tarjottimelta. Luonnonantimet ovat tunnetusti kevyitä ja samalla saa hyötyliikuntaa. Miksi siis lähteä salille hikoilemaan, kun voi samassa ajassa tehdä ostokset ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta?!

Veden äärellä:

Rannoilla liikkuessa kannattaa kiinnittää huomiota mökkilaitureihin. Laiskat mökkiläiset ovat saattaneet jättää jälkeensä kokonaisen aterian kuin noutopöydälle. Nauti raakana tai ruskista pannulla.

Meren rannoilta löytää yleensä varsin vähällä vaivalla levää. Levähän on todella terveellistä ja siitä saa tarvittavan suolan, joten sitä ei ole tarpeen keinotekoisesti lisätä ruokaan. Levä tuo myös kivasti väriä lautasmalliin.

Metsässä:

En tiedä, mitä marjoja nämä ovat, mutta jostakin muistaakseni luin että vain ani harvat luonnonmarjat ovat myrkyllisiä. Riski, että juuri tämä marja on myrkyllinen, on siis aika pieni.

Nämä herkulliset pallerot ovat sieniä. Niitä löytyy ainakin kantojen kupeesta. Näyttävät ihan lihapullilta, vai mitä? Luullakseni ne voi ryöpätä (googleta itse, miten se tehdään) ja ryyppää… ryöppäämisen jälkeenhän mikä tahansa on syötävää. Kai niitä voi raakanakin napostella, mikäpäs estää maistamasta! Huomaa myös pikkulihapurtavat ikään kuin kastikkeena.

Ranskalaisen keittiön rakastajat voivat huokaista helpotuksesta, sillä ruokavalioon voi halutessaan lisätä etanoita. Etanoita löytää helpoiten kaduilta sateen jälkeen. Toki niitä voi metsästäkin etsiä, mutta kiireen yllättäessä ne voi hakea vaikka siitä oman talon parkkikselta. Se on vähän niin kuin sellaista luomuttaren pikaruokaa.

Ensi kerralla annan vinkkejä dyykkaamiseen. Siihen asti Bon appetit!

All-in-one-mekko

Olen laiska pukeutuja (harvoin saan vaatteita ylleni koko päivänä) ja inhoan vaatteiden ostamista. Olen myös onneton ompelija.
Uskon, etten ole yksin. En ole ainoa tällainen. Jossain tuolla lukijoiden joukossa on samankaltainen ihminen, joka tälläkin hetkellä angstaa sen suhteen, mitä laittaisi ylleen yöksi, aamuksi, ylihuomenna, serkun rippijuhliin, koiran nimipäiville, omiin lakkiaisiinsa. Abi-parka.
Jotta tuo onneton ihminen ei tuhlaisi koko elämäänsä hyödyttömiin hepeneihin, onnettomiin ostoksiin ja epäsopiviin rytkyihin, olen kehittänyt all-in-one-puvun, jonka jokainen pystyy ihan itse valmistamaan.

Tarvitaan vain neliön muotoinen pöytäliina. 2 x 2 metriä. Valkoinen. Jotain kevyttä brodeerausta, jos on sellaiseen taipuvainen. Pöytäliinan keskelle leikataan pään mentävä aukko ja pujotetaan pää siitä aukosta. Jos puhti loppuu, homman voi jättää tähän ja tyytyä poncho-malliin, mutta suomalaisella sisulla harsimme vielä lepattavat sivut toisiinsa kiinni (ei alta). Jätämme toki aukot käsiä varten, ns. hihat ja hihansuut. Jos kanttia vielä riittää, voi vyötärön kohdalle ommella nauhakujan, mutta älkää minulta kysykö, miten sellainen tehdään. Jos vyötärö on kadonnut, ei nauhakujaa tarvita.

Siinä. Valmiina pirtsakka ja neitseellisen kevyt lakkiaismekko. Sääriin vain itseruskettavaa suihketta (kannattaa varoa rusketusraitoja, muuten voi herätä epäilys, että pyyhkiminen ei ole suoritettu täydellisesti vessassa käynnin jälkeen).

Lakkiaisten jälkeen, koska illan pimetessä ja valkolakin keikkuessa kutreilla vastapuolen tietyt osat jäivät lakittamatta, mekosta saa sangen oivan äitiysmekon. Raskausajan turvotus ja hikoilu peittyvät vallan mainiosti mukavan vilpoisan vaatteen alle. Taitseja ei tarvita, koska hikoiluttaa ihan liikaa. Rusketussuihkeen voi unohtaa. Maha estää näkemästä jalkoja. Sääret voivat olla mukavan valkoiset.

Mekko kannattaa tässä vaiheessa värjätä oranssiksi, jotta pikku piltin porkkanapuklaukset eivät pahemmin häiritsisi esteettistä ja tehokasta vaikutelmaa, jonka jokainen vastasyntynyt äiti haluaa äitiydestään antaa.

Mekko on kerrassaan mainio asuste, joka kätkee alleen jokaisen lapsen jättämät plus viisi kiloa. Siinä vaiheessa, kun lempi alkaa väljähtyä, parisuhde tuntua puuduttavalta ja seksi kyseenalaiselta, kiitos kuuden lapsen, voi elähtänyttä suhdetta puolisoon yrittää viritellä värjäämällä kolttu mustaksi. Sehän jo muistuttaakin pikkumustaa, kiitos vuosien ja lapsien tuomien kilojen!

Aika kuluu, mutta mekko ei. Pois lähtee mies sen farkkuja käyttävän naapurin naisen kanssa, niin lentävät kaikki kuusi lastakin maailmalle. Nostalgiahuumassa mekon voi tässä vaiheessa värjätä verenpunaiseksi, jotta lietsoisi jonkinlaista illuusiota siitä, että on elossa. Ei se auta. Rakkaus on kuollut ja kohta kuolee mekon omistajakin. Kestää tosin aikansa ennen kuin hänet löydetään, ja kun tämä tapahtuu, asunto joudutaan desinfioimaan uusia asukkaita varten kloriitilla, jolloin muutama pisara läikähtää yli-innokkailta siivoajilta mekon ylle. Ja kas, tapahtuu ihme! Mekko on jälleen valkoinen, juuri sopiva väri vainajalle.

Ei pukeutumisen tarvitse olla monimutkaista, ei hankalaa, ei vaikeaa. Se voi olla hyvinkin helppoa, hauskaa ja halpaa.

-SusuPetal

Tyyli-ikonit esittelyssä

Kamerani on edelleen korjattavana, joten ajattelin aloittaa postausurani tässä blogissa esittelemällä hieman tyyli-ikoneitani: naisia, jotka ovat vaikuttaneet pukeutumiseeni ja tyyliini koko nuoruus- ja aikuisikäni.

Ensimmäiseksi nostan Edie Sedgwickin, Andy Warholin kuuluisaksi nostaneen mallin ja näyttelijättären, joka kuoli traagisesti vain 27-vuotiaana. Edien tyyliin ja elämään voi tutustua tarkemmin elokuvassa "Factory girl", joka on ilmestynyt nyt myös Suomessa. Tässä siis Edie. Juhliminen tietysti vie veronsa, mutta dekadenttiudessakin on oma hohtonsa. *sanoo ylpeänä luonnostaan mustista silmänalusistaan*

Toinen, myös 60-70-luvun New Yorkiin liittyvä hahmo on undergroundin kuningatar, entinen malli, mystillinen nainen, The Velvet Undergroundin solistina toiminut Nico. Kuvassa Nico poseeraa David Johansenin kanssa.

Jean Sebergistä en löytänyt yhtään niin törkeää kuvaa, että olisin voinut linkittää sen tähän. *pahoitteluni* Joka tapauksessa, hän oli upea, hauras näyttelijätär mm. ranskalaisen uuden aallon elokuvissa.

Neljäs elämäni suurista tyyli-ikoneista on luonnollisesti Jackie Kennedy Onassis. Tässä kuvassa meissä on ehkä jopa jotakin samaa. Yleensä minulle on kuitenkin hyvin haasteellista pyrkiä Jackien tyyliin näillä palkoilla. Ehkä joku presidentti nai minutkin, tai laivanvarustaja, ja sitten on jotain saumaa. (Ja sukissa aina suorassa!)

Helpot sisustusvinkit, osa 2

Näin Pauliinan kirjoituksen ja sisustusvinkkien motivoimana päätin minäkin hiukan esitellä viimeisimpiä keväisen nuorekkaita sisustusideoita. Nämä ovat kaikkien toteutettavissa, ja jopa melko pienellä rahalla.

Ylävasemmalla joka kodin perussisustusartikkeli: johdot. Minulla on kahta toisiinsa sointuvaa väriä, mustaa ja valkeaa. (C'est pourquoi j'suis chez crétin.fr) Helpointa on vain jättää johdot rennosti esille, hieman paremmin piiloon jos kodissa on on kanieläin.

Yläoikealla verhot jokaiseen lastenhuoneeseen (kuten minulle). Osta Ikeasta ihan tavallinen valkoinen verho ja kolme pientä eläintä. Kaiva kaapista neula ja lankaa, ja harsi eläimet kiinni verhoon, ja voilà! Näin sinulla on jokaiseen merihenkiseen sisustukseen sopivat verhot.


Alavasemmalla esimerkki siitä, kuinka helposti remontointivaiheessa voidaan jättää esille asunnon todellinen luonne... Vaikkapa likaiset seinät. Huomatkaa myös ehdottoman cool läikikäs maalipinta.

Alaoikealla vinkki siihen, kuinka voitte kädenkäänteessä antaa pienen persoonallisen tunnun tapeteillenne. Homma hoituu helposti hankkimalla asuntoon kissa. Eläinallergiset voivat myös lainata naapurin kissaa.

Lopuksi, viimeisin vinkki, kuuminta kuumaa suoraan Keski-Euroopan sisustusmessuilta.
Ehdoton must, joka piakkoin löytyy vakiona jokaisen uuden kodin sisustuksesta,
televisio ja hifi-videot vessassa!


Television paikka on tarkoin mietitty: se on sopivalla silmänkorkeudella miehille, ja naisia varten vessan oveen kiinnitetään peili, joka mahdollistaa Hotelli Helpotuksessa rentoutumisen esim. Emmerdalen tai tv-visailujen parissa. Ja perheen uroksetkin voivat kesken kuuman matsin lähteä tyhjentämään oluen täyttämän rakkonsa: yksikään maali ei mene ohi.

Sisustusintonne tuntuu tänne saakka!

Helppo sisustusvinkki

Kevään tullen on mukava uudistaa sisustustakin. Eksoottista espanjalaistunnelmaa saa mainiosti luotua esim. Sangre de Toro -punaviinipullojen mukana tulevista härkäfiguureista. Kuvassa on tavoiteltu härkätaistelun aitoutta ("veritahran" saa helposti aikaan punaviinillä, joka seuraa kytkykaupan mukana härkiä hankkiessa).



Muovinen pikkuhärkä on monikäyttöinen sisustuselementti. Pääsiäisenä se voi laiduntaa rairuohossa, joulun alla sormistaan näppärät voivat askarrella sen vedettäväksi vaikkapa reen, jossa joulupukki istuu lahjasäkkeineen.

Matkamuisto

Kävin joskus aikoinaan entisen boifrendin - terkkuja vaan eksälle - kanssa talvimatkalla Prahassa. Viikko siinä tuli pyörittyä paikallisia oluita sekä viinejä maistellen hyvinkin kultturellisti paikallisissa räkälöissä. Kyllä, Prahassakin on räkälöitä.

Siinä meidän laitakaupungilla sijaitsevaa hotelliamme vastapäätä oli pieni paikallinen vaatekaupantapainen(siellä myytiin kaikkea vaipoista lähtien), jonka ikkunaa katsastaessa silmäni heti nauliintuivat mustaan kevyennäköiseen ihanaan hörhelöön. Eksälle kun sitä osoitin sormella, "kato tota!!", niin se vaan räjähti nauramaan. Mä sitten en kehdannut eksälle myöntää, että voisin keksiä moiselle rimpsulle käyttöä yhdessä jos toisessakin toimintayhteydessä (Äiti! Lopeta lukeminen, nyt!), vaan väitin silmät kirkkaana ostavani sen "vain matkamuistoksi, kun oli niin halpakin"...

...No, jostakin syystä tämä vaate ei ole koskaan aiheuttanut kohderyhmässä sitä toivottavaa reaktiota, tai mitään sen suurempaa hekuman heräämistä, paitsi tietysti, jos tässä näin julkisesti voi ja kehtaa myöntää(kröhöm) - minussa itsessäni. On niitä miehiä NIIN vaikea miellyttää - siksi en enää edes yritäkään (kun ei mikään ***** kelpaa). ;)

Mies/nainen! Mikä SINUN mielestäsi tässä "matkamuistossa" on se erotiikantappaja, kun en vaan sitä itse tajua?


<3 Hepoliini

Mainos

Jos tunnet vastustamatonta viettelystä ja hillitöntä himoa tähän mainokseen ja haluat laittaa sen blogiisi, löydät embed-koodin täältä.
Anna siis viettiesi viedä ja mainosta!


-SusuPetal

Virkanainen ei ole enää väritön....

Virkanainen ei enää ole väritön hiirenharmaa hissukka. Kevät on tullut ja virkanainen pukeutuu sen mukaisesti. Värikästä sen olla pitää ja näkyvää. Kevään trendisetterien
(tai pointterien, mäyräkoirien tms.) mukaan olen tässä stailannut määräaikaiselle valtion virkanaiselle erinomaisesti työhön sopivan sekä silmää että mieltä ilahduttavan nimenomaaan 
virastoon soveliaan arkiasun. Erityisesti kannattaa katsoa kasmir-kuosista 
hametta, jonka leikkaus on armelias kaikille vartalotyypeille (eli yhtä huonosti istuva).
Hame on siis aitoa tekokuitua.

Väreihin sopii raikas raidallinen puuvillapaita, jossa on kiva nepparikiinnitys. Jos haluat viehättää töissä, nappeja voi availla ja sulkea siis mielensä mukaan. Trendikäs huivi on kevään must, tässä virkanainen huitaisee sen reippaasti olalle tai sitaisee perinteisesti, aina tilanteesta riippuen!

Kengikseen virkanainen on valinnut sandaalit, joilla pääsee töit... ei kun töissä pakoon nopeasti eli mallia sport. Huomaa erityisesti erikoinen savensininen väri, joka on kehittynyt vuosien kuluessa pölyisiä käytäviä hingatessa! Sukat taas ovat tulvillaan kevään riemuisia värejä (valitettavasti nämä ovat luonnossa vielä kirkkaammat!) ja vihanneksia; tomaatteja, kurpitsoja ja vaikka mitä. Mukava maanläheinen muistutus siis kaupunkilaistytölle.



Kaikenkaikkiaan virastot ovat niin tylsiä ja virkanaisten vaatetus tavanomaista, että jotakin asialle on tehtävä. Tässä siis ensimmäiset vinkit - asuste-, koru- ym. vinkkejä myöhemmin - pysykää siis blogissa!

Polgara

Lumpputumput

Hei!

Tiedättekö, mitkä nämä ovat?:



Ne ovat "lumpputumput", eli suomeksi sanottuna hepoliinin koirankusetushanskat. Kyseisiä hanskoja käytetään estämään verinaarmujen syntyminen kämmeniin, kun 40 kiloa murrosikäistä uroskoiraa tempoo hihnassa ja räkyttää kaikelle puudelia isommalle liikkuvaiselle. Tässä yhteydessä hepoliini harkitsee vakavasti ottavansa käyttöön myös jo aiemmin täällä "Lumpuissa" esitellyn koirankusetuslookin...

Lumpputumppuja käytetään myös ehkäisemään veren hyytyminen suonissa. Käyttökausi on elokuusta toukokuun loppuun, jolloin todennäköisesti (ei välttämättä!) on jo niin lämmin, ettei tumppuja tarvitse ainakaan lämmittämistarkoituksessa pitää.

Tumpuilla voi myös muodostaa koiraa houkuttelevia ääniä, jos narttukoirien pissit tuppavaat jumahduttamaan uroksesi liian pitkäksi aikaa tien varteen, ja meinaat tylsistyä kuoliaaksi (ja vieroitusoireet netistä käyvät sietämättömiksi).

Etenkin isoja autoja (+5 metriä) ajavat miehet ovat todenneet hanskoistani niiden olevan jollakin tavalla "klassiset johonkin tarkoitukseen". Kai ne meinaavat, että tuollaisilla tumpuilla olisi sitten hyvä pitää ratista kiinni?

<3 Hepoliini

Pauliinan nuoruusmuisteloita

90-luvun alkupuolella murrosikäänsä eläneet muistanevat grungen, tuon liian suurien likaisenvihreiden villapaitojen, ruudullisten flanellipaitojen ja (käytössä, ei pesussa) kuluneiden, risojen ja lököttävien Levi's-farkkujen suuntauksen. Oleellista grungessa oli rasvainen, harjaamaton tukka, maiharit tai venähtäneet tennarit ja murjottava ilme. Tyyli sai muotitoimittajat haukkomaan henkeään ja jopa enteilemään muodin kuolemaa.

Grunge on jälleen tuloillaan, mutta miten onnistuu katu-uskottavuus 90-luvulla syntyneiltä teineiltä? Kaupat pullottavat eri tavoin kuluneiksi pestyjä farkkuja ja kampaamoliikkeistä ja kosmetiikkaosastoilta voi ostaa muotoilutuotteita, joilla saa hiukset likaisen näköisiksi. Flanellipaidat ovat olleet jo niin kauan pois muodista ettei niitä löydy kuin eläkeläisukkojen kaapeista. 

Siinä missä suuret ikäluokat ovat muistuttaneet jälkipolviaan siitä, kuinka kouluun piti kävellä umpihangessa kilometritolkulla ja ruoaksi sai vain klimppisoppaa tai jauhomykyjä eikä kukaan silti valittanut, voimme me pullamössösukupolven osakkaat nälviä seuraavaa polvea siitä, että meidän nuoruudessamme sentään farkut kulutettiin katu-uskottaviksi itse, ja jos tukkaa halusi pitää takkupehkona, se jätettiin yksinkertaisesti harjaamatta, eikä aseteltu huolettoman näköiseksi kampaamosta ostettujen töfnien avulla. Henkkamaukan ja Zaran viikoittain vaihtuviin valikoimiin tottuneilta teineiltä pääsisi varmaan parku jos pitäisi käyttää samoja farkkuja niin kauan että ne ovat kuluneet. Johan tässä teiniangstikin kärsii kolauksen, liekö murjotuskaan yhtä asenteellista ja elämäntuska niin suurta kuin allekirjoittaneen nuoruudessa?! Kurt Cobain kääntyisi varmasti haudassaan jos tietäisi. 

Grunge taitaa sittenkin olla kuollut.  

Ps. Ja teille, armaat 90-luvulla syntyneet, jotka ihmettelette kuka ihme oli Kurt Cobain: Nevermind.

Je suis d'jauns', et alors?

Stazzyn trendivinkit, osa 1: Kuinka olla mukana kukkamekkomuodissa?

Kaikkihan* tietävät, että tämän kesän must on kukkamekko. Silti, ainakin köyhällä opiskelijalla saattaa olla vaikeuksia seurata kaikenmoisten trendien perässä, ja kirppareilta löytyy vain ysärirehuja. Sen lisäksi trendisetteri** saattaa olla vaikeuksissa, jos kotoa ei löydy ompelukonetta, tai peukalo on ns. keskellä kämmentä.

Jaankin teille viimeisimmän kierrätysvinkkini: näin teet monikäyttöisen kukkamekon vaikka neula ei kädessä pysyisikään.

Osta kirpputorilta kukallinen pöytäliina, noin kokoa 120x150 cm. Allekirjoittanut suosittelee Jyväskylän SPR:n kirpparia, siinä Liikunnan rakennuksen vieressä, valokuvattu ihanuus löytyi sieltä... taannoin.

Ensimmäisessä kuvassa liinana käyttö ns. toogana, esimerkiksi kesän juhlissa, tai silloin kun hilpastelet kotona alusvaatteisillasi, tajuat kuinka avain kääntyy lukossa ja kuulet vuokraisännän tulevan tarkistamaan vesimittaria.

• T-paita : Entisen kesätyöpaikan univormu
• Housut : Adidas
• Villasukat : Äiti
• Aurinkolasit : Löysin kadulta kun meinasin ajaa päälle
• Tukka : Itse solmittu ja sekoitettu
• Huono naaman blurraus, jonka on tarkoitus tehdä minut "tunnistamattomaksi" : GIMP

Koska kukaan ei jaksa ikuisesti kuljeskella mekko päällä, pöytäliinasta syntyy myös oiva 60-lukuhenkinen kaulahuivi. Näettehän minut jos sielunne silmin avoautossa tukka hulmuten?

Kankaasta saa myös sidottua oivan turbaanin. Kuka itsensä vakavasti ottava nainen nyt haluaisi kulkea epätrendikkäänä kesäiltaisin saunan jälkeen?

Kaikelle tällä komeudelle hintaa 70 senttiä.

* "Kaikki" tässä viittaa suureen osaan lukijajoukostamme. Ne jotka eivät tiedä, ei tarvitse hävetä.
** Joku outo koirarotu

Luisteluasustesetti

No muoti&terve!

Eikös se ole niin, että kaikki vakavastiotettavat muotitalot ja sen sellaiset, (kuten myös "Lumput"!) suunnittelevat jo edeltävänä keväänä kaikki tulevan talven muotilinjaukset? Joo. Ei? En tiedä? No, oli miten oli, niin tässä yllä on kuitenkin vihdoin ja viimein, vuosien tuloksettoman (ja nyt siis jo tuloksellisen) etsinnän jälkeen, kirjoittajan kauan haikailema setti luisteluasusteita (oliko se hienommin sanottuna asessöries?).

Settiin kuuluu luistelupipo (sivuläpät ja huipputupsu ovat must!), muhvi sekä pupupussukka(muukin eläinaihe käy, esim. hevonen on aika suositeltava) erinäisiä luistelussa tarvittavia välineistöjä varten(kuten taskumatti yms. elvyttäjät).

Eikä ole kallista mukauttaa omaa luistelutyyliään ensi talven linjaa vastaavaksi! Pipon voit hyvällä tuurilla löytää kirppikseltä eurolla, jos satut olemaan yhtä "käsi" ompelemaan (vai onko neuloa oikeampi ilmaisu?) myssyjä kuin raapustelija itse on. Muhvin voi ainakin isän pikku lellikki saada hyvällä tuurilla isältä lahjaksi, kun isä eräänä kauniina päivänä kokee mystisen ahaa-elämyksen, että tyttönen(nyt jo kohta 30vee...) aina prinsessaleikeissään teki muhvin vaikka sohvatyynystä paremman puutteessa, ja tässä valaistumisen tilassa ostaa tyttärelleen sellaisen. Pupupussukka syntyy kädenkäänteessä vanhasta käsinukesta. (Ja sinne taskumattiin suositellaan esimerkiksi/mielellään viskiä, niin pysyy luistelija lämpimänä muutenkin kuin ajatuksen voimalla&pyhällä hengellä)

Aamen! Talvea 2008-2009 odotellessa.




P.S. Komeuden kruunaa tietenkin itse vanhasta makuupussista (tuskalla ja hiellä) askarreltu luistinkassi.

Kengät tekevät naisen

Lenita Airisto ja kumppanit vannovat korkokenkien nimeen. Niiden avulla saa nilkat näyttämään solakoilta, perseen seksikkäästi törölleen ja miehiä kiehtova avuton ilme ihan itsestään nousee kasvoille kun nainen taiteilee stilettikorkojensa päällä. Mutta itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei mikään voita villasukka-huopatöppönen yhdistelmää ja miesten mielipidettähän ei tässä iässä enää tarvitse kysellä. Tarkoituksenmukaisuus on kauneutta.

Kirsti

Tyylivinkkejä miehille!

Tässä on jo sen verran käsitelty naisten muo… tyyliä, että on aika kiinnittää huomiota myös miehiin. Mieskin voi nähkääs olla tyylikäs!

Kuvassa siis mieheni (tuo edessä, jolla on laukku) sekä siskon mies (taempana). Ja minä siis olen stailannut heidät molemmat!

Minun mies:
Upea baby doll –tyyppinen tunika, jossa helma laskeutuu kauniisti. Edessä söpö printtikuvio, harmi ettei näy kuvassa. Jalassa über-trendikkäät kulutetut varmarit. Huom! Ne oli siis jos ostettaessa kulutettu eli eivät ole likaiset tai käytössä kuluneet!!! Mustat kengät on aina varma valinta. Kokonaisuuden kruunaa käsilaukku: Mieskin voi siis käyttää käsilaukkua, kunhan se on taiten valittu.

Siskon mies:
Siskon mies oli vähän haluton stailattavaksi. Se olisi vaan halunnut olla kokomustissa, mutta sain houkuteltua sen laittamaan punaiset housut (harmi, ettei näy kunnolla kuvassa) ja paitaankin sain väriä. Sitten se alkoi murjottaa eikä suostunut kuvattavaksi.

Minä istun kärryssä suojassa auringonpaahteelta. En nääs halua ruskettua, koska se on jo niin out.

Kevätasusteiden tuunausta

Näin kevään korvilla kaikki tyyliblogit (Muistattehan, että nykyään on sooo lääst siison puhua muotiblogista, se on tyyliblogi.) tuunaavat innolla kirpparihankintojaan esittelykuntoon.
Mekosta otetaan hihat pois ja helmaa lyhennetään.
T-paita käännetään nurinpäin.
Farkkujen lahkeita kavennetaan entisestään.
Hame liukuvärjätään ja pöytäliinasta tehdään kukkamekko.
Käsityötaitoiset ihmiset kutovat lapasia viileiden iltojen lämmikkeiksi...

Minä totesin, että aloittelevankin muot... eiku tyylibloggarin pitää pysyä hommassa mukana ja tuunata jotain.
Ongelmana on vain löytää sopiva tuunattava (Ja nyt ei sit ajatella kaksimielisesti!)

Lopulta keksin: kommuunnintapaisessamme on vanha pesukone, vallan gourmande, syö yhden sukan kuukaudessa, ja aina joku jää vaille kaveria.
Tästä innostuneena, päätin tuunata kesäkuntoon laatikon pohjalta löytyneen parittoman sukan. Tuloksena on Ranskan, tai ehkä jopa Euroopan rumin eläin:


Mallina poikkis. Huomatkaa tuunatun asusteen väriin sointuva hiha, joka näkyy kuvan oikeassa reunassa.

Näin siis saimme parittomasta sukasta oivan sormia lämmittävän otuksen, joka sopii seuraksi kävelyretkille hämärtyviin kevätiltoihin, ja jolla voi huvittaa junamatkalla kitiseviä pikkulapsia. Musta Ruma Eläin saa seurakseen Valkean Ruman Eläimen, kunhan seuraava ompeluinnostukseni iskee joskus ensi kuussa.

Miltä näyttävät teidän kevätkuntoon tuunatut sukkanne sormenlämmittimenne?

Musta on musta must

Moni tämän blogin kirjoittajista on jo esitellyt omaa habitustaan, erehtymätöntä tyyliään ja hottimpia trendejä.

Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut tästä värikylläisestä outlookista. Todellakin, let the sun shine in tuntuu olevan tämän kevään catwalkin johtoteemana. As well IRL ja täällä Blogistaniassa.

Ei ihme, että tunnen itseni synkäksi.

Mustat kengät.
Mustat sukat.
Mustat alushousut.
Mustat rintaliivit.
Mustat housut.
Musta toppi.
Musta paita.
Mustat hampaat(söin juuri lakritsia).
Mustat silmänaluset(neljä kappaletta).
Mustat kynnenaluset.
Mustapäät.
Musta mieli.

(kuvassa kirjoittaja yön pimeydessä)

Onneksi valkoiset kasvoni ja punaiseksi värihuuhdellut (L’Oreal Casting 37) hiukseni estävät minua katoamasta yön pimeyteen. Tai nojaa, onneksi ja onneksi.

Muistakaa TÄMÄ!

-SusuPetal

Mitä päähän auringossa?

Lähden pakettimatkalle Teneriffalle viikon kuluttua. Siellä kuulemma paistaa aurinko. Tiedän jo, mitä laitan päälle: Rukan pilkkihaalarin. Paras suoja auringolta on kuulemma vaatetus. Näin luki jossain lehdessä joskus.

Mutta miten suojata pää?!?!? Mitään uutta en voi ostaa, koska kaikki rahat meni matkaan. So, tongin vaatekaappiani ja löysin muutaman vaihtoehdon:

1. Energinen lierihattu karvareunuksella, vaaleanpunainen. Irrotin sen toppatakistani. Se peittää tosi hyvin naaman eli ei välttis tartte laittaa aurinkovoidetta pilaamaan meikkiä.

2. Klassinen kleopatra-tyyli syntyi kaulaliinastani, villainen. Tai en kyllä tiiä, mitä matskua toi on, mutta jotain sellasta. Vai oisko fliitsiä tmv. En kyl osaa sanoa. Mutta mun mielestä siinä on sellaista sheimeika-fiilistä.

3. Naamahattu, tässä on se hyvä puoli, ettei tarvitse meikata. Jotenkin vaan kyllästyttää, kun aina käytän tätä. Huoh.

Mikä olisi trendikkäin vaihtoehto? Entä mitä pukisit itse päälle Teneriffalle?