sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Pinkkiä etsimässä


Elegia vaati Lumpputoimittajia ja lumppulukijoita esittelemään pinkkejä asusteita. No, minulta ei todellakaan löydy yhtään vaaleanpunaista rytkyä. Vanhat, hennon roosan väriset mummokalsarinikin olen jo aikoja sitten vaihtanut puuterin värisiin Sloggeihin.


Minun oli siis etsittävä muuta pinkkiä rekvisiittaa osallistuakseni tähän haasteeseen. Etsintä oli perusteellista, uuvuttavaa ja laihan tuloksen tuottavaa, mutta sain kuin sainkin kuvattua ne muutamat vaivaiset pinkihtävät esineet, joita minulta löytyy.


Manalle menneen joulukuusen kuivahtaneiden neulasten joukosta löysin pölyn peittämän, pinkillä koristellun piparin. Pyyhittyäni enimmät tomut piparista siitä tuli oikein herkullisen näköinen.

Tuhosin kyllä todisteet syömällä.

 

Jostain syystä minulla on vaaleanpunaista kynsilakkaa. Peräti outoa, sillä lakkaan varpaankynnet aina mustalla, veren punaisella, sinisellä tai vihreällä. Miksi ihmeessä minulla on barbie-kynsilakkaa?

Ehkä jotta saisin lisäkuvan alla olevaan kollaasiin?

 

Tarrapaplarit ovat Paholaisen keksintö. Sen verran muistan ajalta, jolloin olin nuori ja minulla oli hiuksissa 120 % enemmän pituutta, tuuheutta ja kosteutta. Paplarit ovat kyllä kivan näköiset kuvassa.

 

Työpäivän jälkeen on upeaa sukeltaa kuplivaan kylpyveteen, ummistaa silmänsä ja antaa väsymyksen, stressin ja kireyden valua viemäristä alas. Pieni hemmotteluhetki arjen keskellä saa olon tuntumaan siedettävämmältä. Vaaleanpunaisessa pumppupullossa on kylpyvaahtoa. Se pullo on ainakin 10 vuotta vanha, eikä vieläkään näy merkkejä siitä, että aine pullon sisällä loppuisi.

Ehkä minun pitäisi kylpeä useammin?

 

Pirtsakka piparminttukeppi piristää pienen pimun perjantaita eli se kelpaa Lumpullekin.

 

Pinkki donitsi on muisto ajalta, jolloin hiuksissa oli todellakin enemmän pituutta, kuohkeutta ja elinvoimaa. Jostain syystä sidoin ne huippuhiukset tiukalle nutturalle.

Onneksi ei enää kiristä niin paljon.

 

Valvominen, tupakansavu, kevyehkökin ryypiskely ja yleinen angstaus saavat silmät punertamaan mukavasti. Kokeilkaa, jos ei teiltä muuta pinkkiä irtoa!


-SusuPetal




torstai 8. tammikuuta 2009

Peikkopinkki

Peikko halusi ja valita pinkin ja se kävi ja kokeilemassa vaaleanpunaista vehkotinta, jossa oli paljon kimallusta ja kiiltäviä kiviä sisällä. Ne kivet ei kyllä olleet vaaleanpunaisia. Sitä pitää kantaa kädessä ja peikko laittoikin sen omaan käteensä. Heti ei sopinut mutta peikko vähän lutisti kättä ohkasemmaksi. Siitä on tässä kuvakin.

Kuvasta näkee että tuon vehkeen vaaleanpunainen kiristyspanta puristaa pahasti peikon kättä ja laittaa siitä kaikki karvatkin sotkuun. Peikko ei siksi halunnutkaan sitä, mutta otti kaikki nuo kiiltävät kivet siitä sen sisältä.

Kukkaset peikko laittoi kasvamaan kuusen juurelle.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

PINKKIÄ LÖYTYY TÄNÄÄN POLGARALTA(KIN!)


No, juttuhan on tietysti niin, että talvibloggaaja - ainakin jatkuvasti paleleva sellainen tarvitsee kunnon bloggausvermeet. Koska vanhat vermeet vetelivät viimeisiään ja niistä on jo postattu erikseen, hankin (kuin tämän tietäen) PINKIN bloggaustakin, väri voisi tietty olla muka vadelmanpunainenkin! Lahjaksi sain aidot Ainot, joissa myös vilahtaa varmasti myös pinkkiä...


Joten ei kun pinkkinä bloggaamaan porsaanpunaisena lämmöstä ja mukavuudesta, hetkeäkään seksikkyydestä tinkimättä! Nimittäin se, joka väittää näitä vällyjä seksikkäiksi on joko pahasti näkövammainen, kokonaan sokko tai ihan luonnostaan sekopää =D


No tassa sita pinkkia nyt sitten olis...

Kun luin Elegian pinkki-haasteesta, niin innostuin heti ja mulla oli hetken sellainen mielikuva, etta kun avaan vaatekaappini, niin tulee valinnan vaikeus. Muistelin kylla, etta siella olisi aivan mielettomat maarat ihania pinkkeja horheloita. Mutta todellisuus olikin kylla tarua karumpi. Toivottavasti seuraava haaste on musta tai harmaa.

Mutta jotain pinkkia sielta kuitenkin loytyi tahankin hataan, eli tama ihananainen alushamonen. Tuo on siita kiva alushame, etta voi vallan mainiosti unohtaa hameen siita paalta, on niin natti ihan sellaisenaankin. Ja perustelen taman valintani silla, etta se oli ainut pinkki vaatekappale komerossani. Tai no, oli siella jotain muutakin, mutta jaakoon se nyt ainakin viela toistaiseksi salaisuudeksi. Ai niin, kuvassa nakyy myos mun ihana vaaleanpunainen viuhka, joka on kylla usein hyvin tarpeellinen asuste Kaliforniassa.

maanantai 5. tammikuuta 2009

Think Pink!

Koska kevät on jo korvilla (tänään tuli ekat kevät-kesä -kuvastot luukusta!!!), niin julistan alkaneeksi Think Pink –kampanjan! Haastan kaikki lukijat ja lumpputoimittajat postaamaan pinkin lemppivaatteensa.

Ihan turha selittää, ettei muka ole pinkkejä vaatteita kaapissa – kaikilla on! Jos ei kuitenkaan ole, niin joku sinnepäinvärinen kelpaa myös.


Toimittajat postaavat rytkynsä tänne, muut voivat jättää linkin blogiinsa ettei mene ihan sisäsiittoiseksi. Paras asu palkitaan (palkintona Lumppujen tilaus blogilistalta).


Kriteerejä: Omaperäisyys, väri (no se pinkki!) ja perustelut valinnalleen. Huom: Saa postata myös asukokonaisuuden kunhan se on pinkki!


---


Tässä oma valintani. Sen nimi on vaaleanpunainen unelma. En muista enää mistä ostin ja paljon maksoi, mutta käytän sitä aina kun käytän. Ja käytän AINA hameen kanssa tiaraa.


Hame on tosi seksikäs, siitä näkyy vähän läpikin. Eli aina ei tarvitse vilauttaa suoranaisesti pintaa ollakseen paljastava, grrr.




Jos oikein villiksi heittäydyn, nostan hameen vyötärön rintojen päälle, jolloin siitä tulee hauska baby doll -tyyppinen pikkupinkki (vähän niin kuin vastineena pikkumustalle) eikä yläosaa tarvitse miettiä erikseen. Tosi monikäyttöinen siis!