torstai 24. huhtikuuta 2008

KESÄ JA KARVAT TULEVAT - MITÄ TEHDÄ?



Puhutaan asioista ihan niiden oikeilla nimillä. Kyse on siis karvoista, ihokarvoista! Karva! Karma, kerma, korma, varma – kaikki aivan kauniita ja mukavia asioita tarkoittavia sanoja. Mikä onkaan kauniimpaa kuin karvainen nainen, luonnollisen karvainen siis. Luonnolliseltahan kaikki haluavat näyttää, kuka milläkin keinoin. Welhotar suosittaa siis aivan luonnollista tapaa – anna kasvaa vaan!

Welhottarella ei ole näköjään säärikarvoja, koipikivut ovat ilmeisesti lääkityksineen myrkyttäneet ne pois. Etsimällä etsin ja löysin yhden hahtuvan. En nyppinyt pois, pidän sitä lemmikkinä ,D Kohta täytyykin järjestää suuri Karvannimeämiskilpailu! Mitä sitten kainalokarvoista – ei yhtään mitään. Taitaa niitä jokunen olla. Eivät haittaa minua, eivät hygieniaa, eivät haisuaineiden käyttöä tahi muita toimintoja! Jostakin syystä nimittäin hikoiluni on vähentynyt, liekö tämäkin lääkkeiden syytä tai sitten ei ole enää hormoneja lainkaan ,> Ja ”puutarhasta”. W:n mukaan hän laski niitä joskus huvikseen eikä kovinkaan moneen päässyt. Shushun suosittelema brasiliainen vahaus on siis vain omituinen sanahirviö. Ainoa kohta, jossa karvoja voi todella sanoa olevan, ovat kulmakarvat. Siihenkin on olemassa täysin luonnollinen selitys, minähän olen osittain myös ihmissuden sukua, auuuuuuuuoooooooooooooooooooooouh. Joskus nyppäisen aivan keskimmäiset karvat sormin pois. Muotoilua en harrasta. Se on turhaa, jos omistaa kunnolliset (ja halvalla hankitut) leveät pokat, jotka peittävät strategisesti myös tämän alueen. Itse asiassa pokat ovat sen verran julman näköiset, että kukaan ei uskalla pidempään edes katsastaa Welhotarta silmiin... Sinänsä sääli =( Ripset ovat lyhyet ja värittömät kuni sialla konsanaan. Mikäli en käy Tallinnassa, jossa ilusalong hoitaa ripsien kestovärjäykset ja kulmien kitkutuksen, pidän vain lasit riittävän himmeinä jättämällä ne yksinkertaisesti pesemättä. Edullista, helppoa ja hauskaa. Näin voit myös arvuutella töissä, mitä ja kenet näet sekä mitä mahdollisesti kuvittelet olevasi tekemässä.

Karvat, joita todella voikin sitten kutsua Mahti-Karvoiksi, ovat Welhottaren hiukset. Ne vievät n. puolet kokonaispituudestani (tai jopa vähän yli) ja niistä voi huoletta leikata 15 cm ilman, että kukaan huomaa mitään. Toisaalta, niistä sitä pientä ongelmaa saakin aikaiseksi, kun oikein yrittää. Ensiksikin, hiusten pesu ei onnistu joka aamu, ei todellakaan. Tämä kuontalo pestään viikolla joka toinen päivä heti töistä tultua, että se ehtii kuivua ennen nukkumaan menoa. Lisäksi sitä pitää hoitaa – tässä Yrjöllä on ainoat minulle sopivat tuotteet, sen verran on pakko mainostaa. Muu ei vain käy, ei sovi, ei toimi. Kun hiukset on pesty ja hiukkasen puserreltu kuiviksi, onkin edessä pahin osa eli esiharjaus. Esiharjaus tehdään puisella, harvalla, pallopäisillä puutappiharjaksilla varustetulla ekoharjalla (kuvassa vasemmalla). Näin saadaan takut siistiksi ja alustava sileys aikaan. Kun hiukset ovat puolikuivat, seuraa ensimmäinen harjaus tiheämpipiikkisellä, teräväharjaksisisella puuharjalla (kuvassa oikealla). Nyt on hyvä. Seuraavat harjaukset sitten jo kuiviin hiuksiin.




Ja miksi puu – katsokaa kuvaa (lavasteeksi on jätetty kasa aitoja hiuksia!). Puuharjat ovat ensinnäkin ekologisia ja huomattavan kestäviä. Olen hajoittanut kymmeniä erilaisia harjoja. Osa ei ole mennyt hiuksista läpi lainkaan, osa on hajonnut paloiksi hiuspohjaan ja osasta harjakset ja kahvat katkenneet. Huom. kampaa näille hiuksille ei ole kannattanut tarjota enää vuosiin, turha mikä turha. Mutta nämä kestävät – ikävä kyllä, näin suomalaisen puupulan aikaan nämä eivät ole kotimaista tuotantoa! Näitä saa kuitenkin edukkaasti ihan lähi-Rismastakin. Mitä parasta, ne eivät tee hiuksia sähköiseksi eivätkä rasvaisen tuntuiseksi. Mahtavaa, upeeta! Welhotar pitää ja tykkää.

Niin, palatakseni vielä tuohon muuhun karvoitukseen tämän tärkeimmän oman karvoitukseni osalta, eikö vain olisi veikeää esim. letittää omat kainalokarvansa? Uusi trendi on aina uusi trendi. Kuka tämän blogin kirjoittajista ja/tai lukijoista on ensimmäinen, joka uskaltaa tunnustaa myös jättävänsä karvat oman onnensa nojaan ja ehkä myös letittävänsä niitä? Mikä ettei miespuolinen henkilö voisi letittää myös partansa, minusta se olisi oikein viehättävää.

Tunnustuksia odotellessa, kivaa ja karvaista kevättä ja kesää vaan kaikille! Kesäkarvat rules ok =D

Polgara

15 kommenttia:

Mörkönen kirjoitti...

Hei, oon tän tyyliblogin kestotilaaja, mut uskalsin vasta nyt lähestyy teitä lukijakommentilla. On nimittäin tärkeä question: Mitä hoitoainetta olis hyvä käyttää säärikarvoille? Onks kellään mitää hyviä kokemuksia? Kasvatin vaaleitahaaleita haituvaisiani useamman qkauden ajan ja huomasin kauhukseni, että niistä tuli niiku kaxhaaraisia. Haaroittuneet yksilöt oli kovin hauraita, eikä niistä onnistunut niiqu esimerkix suunnittelemani himmelin askartelu.
Tän kokemuxen jälkee olen traumitisoitunut ja en ole enää uskaltanut kasvatella karvoja.

Polga kirjoitti...

Näin asiantuntijana suosittelisin jotakin todella rajua käsittelyä esim. öljyä (oliiviöljy käy), mahdollisesti myös sianihra tms. olisi sopivaa (mikäli käytät eläinperäisiä tuotteita), koska sian karvat ovat tod. HARJAKSIA eivätkä kaksihaaraisia. Kiva idea tuo himmeli! Mahti-ihqu niiqu! Jaksuhalit vaan kestotilaajalle <3

SusuPetal kirjoitti...

Tää taputtais täällä pieniä karvaisia käsiään ja sukisi kavonsa.

Polga kirjoitti...

Mahtava tunnustus Shushu *ojentaa harjat lainaksi*!!!

Rosa Majalis kirjoitti...

Minä olen vain puoliksi vapaa nyky-yhteiskunnan ja sen asettamien kauneusihanteiden paineista. Ainoastaan kainaloita ajan ympäri vuoden (tosin usein ajojen välillä ehtii kasvaa kunnon sänki), sääriä vain Erikois Tapauksissa.

Kulmille en ole koskaan tehnyt mitään. Olen löytänyt itseltäni yhden (1) rintakarvan, sellaisen läpinäkyvän, mutta karkean. Koska en tee kulmilleni mitään, en myöskään omista pinsettejä, eli en myöskään voi tehdä tuolle ainokaiselleni mitään.

Hiukset ovat melkein pyllyyn asti. Pesen kaksi (2) kertaa viikossa, harjaan kerran tai kaksi (2) kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Harjana käytän eläinkaupasta ostettua koiranharjaa, jossa on metalliset piikit, ei palloja päissä.

Pahoin pelkään, että tulevaisuudessa minulle kasvaa vielä viiksetkin. Partaa olen aina toivonut, mutta sitä ei ole vielä näkynyt. Partaa olisi niin kiva sukia mietteliäs ilme kasvoilla ja hymisten samaan aikaan. Hmm-mm.

Pääseekö näillä jo karvaklubin jäseneksi?

Polga kirjoitti...

Ehdottomasti, tervetuloa lupiin! Mietihän tuota partaa ja sen palmikointia, minusta se on kiehtova ajatus =D

Pauliina kirjoitti...

Polga hei, hyvähän se on karvattoman (paitsi hiusset ja kulmikset) sanoa että jättäkää hahtuvanne rauhaan, mutta mitäs kun kainalokarvat kutittavat niin pirusti jos niitä ei ajele, sääri- ja rintakarvoja on enemmän kuin puoliskalla (joka on siis mies) ja kulmakarvatkin kasvaisivat yhteen jos antaisi... Sirkuksesta karanneeksi luulisivat, jos antaisin karvojeni vapaasti rehottaa!

Elegia kirjoitti...

En nyt ollenkaan ymmärrä tuota karvantappotrendiä Ehkä kesällä jollain tasolla ymmärrän trimmauksen, mutta talvella pitäisi antaa turkin kasvaa. Niin. *harjaa omaa karvareuhkaa*

hepoliini kirjoitti...

Mun täytyy kyllä nyt tunnustaa että höylättyä tulee, yhtä sun toista.

Suoritan silti tässä jälleen projektia "kuinka pitkäksi hiukseni voivatkaan kasvaa", ja nyt olen päässyt vaiheeseen "ylälanneseutu".

Mä oon niin pahasti malliopiinut kotona karvattoman kulttuurin, että jo heti ekojen piipkarvojen saapumisen havaittuani, järkytyin pahemman kerran, ja leikkasin ne (oliko niitä kolme??) heti viipyilemättä saksilla pois.

Saanko anteeksi? :)

erittäinanonyymisivullinen kirjoitti...

Aika anteeksiantamattomalta touhultahan se juurikin tuo pahamaineisten piipkarvojen poistelu kuulostaa näin sivullisen korvaan, silmästä nyt puhumattakaan. Että kyllä minä tässä jonkinlaista neuvonpitoa nyt ehdottelisin jonkunlaisen piiptahon kanssa asiasta.

Zapiska kirjoitti...

Pakko toistaa eilinen kommenttini. Tämän blogin häärääjät pelastavat koko kansakunnan.

Karvat, siis karvat. Päässä, kainaloissa, leuassa, ja missä niitä onkaan ja hän - Polgara - ehdottaa, että mies letittäisi partansa. Ja kaikki tämä ilman mitään logiikkaa, noin vain pitkän tarinan päätteeksi: "Minusta se olisi oikein viehättävää". Kerrassaan riemastuttavaa... Karvat.

Sen verran hullu kuitenkin olen, että aioin ihan kirjoittajaa kunnioittaakseni laittaa ehdotuksen muhimaan. Harmaat partaletit, nuoruudessaan punaiset. Mielenkiintoista vaan ei kovin ympäristöystävällistä.

Ja äläpä leuhki Welhotar tukallasi,
minullakin - ikäihmisellä - molemmat hiukset ovat tallessa. Kampaan ne yli pään, punaisen eteen , harmaan taakse. Siitä on tullut miesten muoti keskiseen Suomeen.

Ja siunatuksi lopuksi: Ootte työ Lumput ja Lureksit siunattuja hulluja... Voi, kun teitä olisi maailmassa enämpi...

Polga kirjoitti...

Hienoa, että karvoihin on tartuttu ns. koko karvan mitalla, muahhaah! Piipkarvojen poistosta kyllä kannattaakin ottaa yhteyttä jonnekin taholle.... sen verran oudolta se tuntuu ,D
Hepoliini saakoon anteeksi ankean lapsuutensa takia; minkä sille voi, jos kotonakin kaikki kerta...
Zapiskalle kiitokset kommentista; tämähän on todellakin tyyliblogi - mistä tyylistä on kysymys, siitä ei kukaan ole kirjoittajille koskaan vielä asettanut rajoja. Hyvä kampaus sinullakin, estetiikan ihme! Tuo parta minua vaan vieläkin kiehtoo ;D

Karva-Polga kirjoitti...

Niin, lisään vielä, että oma pääkarvoitukseni on hiukka vaarassa aina esim. WC:ssä käydessä eli kyllä se sinne "ylälanneseutuun" (liekö sitten Savo-Karjalaa?) sijoittuu sekin. Mutta minä leikkaan välillä sen 10 - 15 cm. En tod. tiedä, kuinka pitkäksi se VOI kasvaa. Isoäidillä kasvoi itseään pidemmäksi =D

hepoliini kirjoitti...

Vou!! :)

Allyalias kirjoitti...

Olin ajatellut ennen tätä postausta tehdä lumpuille kokeilun. Olin ajatellut kasvattaa sääri- ja kainalokarvani (niitä muuten on PALJON) ja lähteä kesäkadulle kokeilemaan kuinka kansa reagoi karvaiseen naiseen.

Mutta nyttemmin olen tajunnut, että en vaan PYSTY. En KEHTAA!!

Onneksi kesä on vielä edessä ja karva kasvaa nopeasti... Ehkä saan vielä patistettua itseni....