Eli, jos sinäkin lähestyt eläkeikää ja haluat järkyttää kaupunkisi teryleenihousuikääntyviä, voit ottaa tyylivinkkejä vaikkapa esimerkkiuhrikseni lupautuneelta juttutoivojalta.
Aloitetaan päästä. Punainen on aina toimiva väri. Jos et itse kuulu niihin onnellisiin, jotka muistuttavat tulilatvaa syntymästään saakka, homma hoituu kaupan purkeilla. Muista kuitenkin, että muutama harmaa osio tuo tyyliin luonnollisuutta.
Inspiraatiota voi etsiskellä vaikkapa luonnosta:
Yllä olevassa kuvassa etenkin orava ja susi kiteyttävät hyvin värimaailman idean.Hiuksien jälkeen siirrytään sielun peiliin, silmiin.
"Siis, jos ihmiselle tulee tapaturman takia kristallinhohtoinen lasisilmä, miksi pitää kurjailla kun siitä voi rakentaa itselleen persoonallisuustekijän (no, ehkäpä asennoituminen vaatii jonkin verran aikaa, noin 40 - 50 vuotta...)"
Tosiaan, lasisilmän voi muuttaa persoonallisuustekijäksi, etenkin kun sitä reunustamaan etsii sopivat pariisilaiskehykset.
Semmoiset ei-liian-huomaamattomat.
Mitä hyötyä silmälasien kehyksistä on jos niitä eivat ikänäöstä kärsivät aikalaistoverit edes näe?
Sitten pääsemme niihin tuikitärkeisiin yksityiskohtiin. Ehdottomana huomionkiinnittäjänä, etenkin miehillä, toimii oivasti korvakoru. Yksinkertainen rengas.
Siinä sitten saavat kylänmiehet ihmetellä, että mikähän Karipian Piraatti se tuokin on...
Hieman huomaamattomampi, mutta yhtä tehokas tyylikeino on muodikas (joskaan ei tarkoituksellisesti tehty) sormiamputaatio:
Koska kaiken aiemmin mainitun huomaa vasta lähempää tarkastellen, ja Lumppujen tarkoituksena on rohkaista kaikkia tulemaan esiin koloistaan, kuusikymppinen mies voi pukea päälleen esimerkiksi Marimekon JokaPoika -paidan.
Itekuhhii löytää takuuvarmasti oman värinsä, eikä enää tapahdu sitä, että vaimo erehdyksessä puhuukin betoniseinälle, kun sattuu olemaan niin saman sävyinen kuin siippa:
Kuulemma, jos pikkukaupungin teryleenihousuikääntyvät jotakin kommentoivat, menee lähinnä piruilun puolelle.Mitä mieltä mahtaa olla Lumppujen lukijakunta?
8 kommenttia:
Jusitihinsa, sanoisi pohjalainen. Oikeassa olet Stazzy.
Se on kyllä merkillistä, että vaikkapa upseeri on varsinainen kummajainen. Mitä korkeampi arvo, sitä iäkäämpi ja sitä enemmän kimallenauhoja ja säihkyviä kokardeja ynnä merkkejä. Ja se on ihan madottoman miehekästä, uljasta ja komeaa. Kukaan ei kyseenalaista koreilun tarpeellisuutta.
Kuitenkin oikeasti upseerin arvon voisi ilmaista vaikkapa erivärisillä, muovisilla rintamerkeillä, joihin vielä präntätään se sotilasarvo. Punaisella pohjalla vaikkapa "KAPTEENI", majuri saisi vihreän lätkän, eversti keltaisen, ja kenraali juhlavasti violetin. Olisipa se helppoa vaihtaa rintamerkki aina kulloiseenkin asuun, pyjamasta pilkkihaalariin, maasopuvusta liituraitaan.
Vaan kun ihka tavallinen (etenkin vanha) mies takoo korvaansa renkaan ja ripustaa kaulaansa kultaketjun, ainakaan pienillä paikkakunnilla ei miehekkyydestä puhuta puolta sanaa.
Ennemmänkin oudoksi tyypiksi mainitaan, josko ihan homoksi.
Niin on kummallista kullankimalle miehisyysmuodissa.
No hitto vie! En nyt siis malta OOTTAA, että oon kuuskymppinen nuorimies!
Nii-in, vanhenemisen (nuorenemisen?) odottaminen on rankkaa....
Anonyymin muovilätkäidea on kyllä oiva. Ja tulisi halvemmaksikin. Lisäksi samaan lätkään voisi kaivertaa upseerisihmisen nimenkin, helepommin muistaisi.
Hmm, olen onnellinen, että olen nainen....
saa ne naisetkin kokeilla punaharmaata
Diktaattorin lätkän voisin kyllä ottaa....
Minua alkoi kovasti kiihottaa tuo sormigiljotiini. Voisikohan sitä käyttää varpaiden amputoimiseen? Susuhan voisi sitä kokeilla ensimmäisenä, kun hällähän niitä kenkäongelmia taitaa olla eniten?!
Voisin kyllä itse amputoida kaikki varpaat, kun jalkojen sitominen on vähän myöhästä tällä iällä. Lastenosastolla on niin ihkuja kenkiä!
Joo elegia!
Sitapaitsi, varpaiden amputointi aiheuttaa tasapaino-ongelmia, joten saisi olla heikko nainen ja tukeutua miesten käsipuoleen.
Lähetä kommentti