Kevät on vihreää aikaa. Tiedättehän... kasvit rupeavat kasvamaan, kukat kukkimaan, linnut laulamaan... ja niin, ymmärsitte varmaankin mitä haen.
Kevät on jopa niin vihreää aikaa, että minä uskallan esitellä aivan oikeaa vaatekaappini sisältöä, joka on suurelta osin kovin... vihreää. Tähän aikaan vuodesta maastoutuu vallan hyvin pusikkoon, kun pukeutuu esimerkiksi seuraavasti:
Vihreiden samettihousujen kaveriksi pääsee vihreä niittivyö, joka ei näy kuvassa. Vihreä paita on melkein täyttä angoraa eikä edes kutita. Vihreät lapaset löytyivät joskus ennen sotia Seppälästä ja camouflagena toimiva vihreä kasvi on nimeltään Spathiphyllum chopin.
Ehdottomasti paras osa asusta (ja se minun narsissistinen, keväistä tämäkin, syyni) ovat kuitenkin nuo vihreät saappaat. Ebayatut. Suoraan muodin mekasta Englanninsaarelta.
Ne ovat niin vallan kumoukselliset vallankumoukselliset kengät että niitä kannattaa katsoa lähempääkin:
Niissähän on korko! Pieni kapea korko.
Tarkoittaakohan tämä, että minäkin olen vähitellen ranskistumassa, ja pian juoksentelen marraskuussa avokkaissa..?
6 kommenttia:
Ranskistuminen kuulostaa jotenkin kuulimmalta kuin suomettuminen. Todella koleaa.
Hmmh.
Mulle raskistuminen tuo vaan mieleen ranskanleipämäistymisen. Semmoinen vaalea ja pehmeä.
Eiku.
Niinhän mä olenkin.
Todella ekolooginen asustus! Ei pitäisi green piissillä olla moittimista. Sitä paitsi kasvi puhdistaa kivasti ilmaa, kun kulkee tuolla pakokaasujen seassa! Voisin ehkä hankkia itsekin jonkun rehun.
Kannattaa olla todella tarkka noiden korkojen kanssa! Ei meinaan ole helppoa kävellä korkkareilla!!!!!
§Joo, se on jo huomattu. Nilkat on taittumassa koko ajan....
onk nää ny ne korkokengät! on ny gyl vaa gauhia hianot!
gemma,
ne on NE.
Lähetä kommentti